SARI CASTRÉN
FT, psykologi
THL
Päihdepsykiatria
Seminaari
Päihdepsykiatria 2026 -seminaari on peruttu, mutta palaamme vuonna 2027.
Valitettavasti joudumme perumaan Päihdepsykiatria 2026 -seminaarin. Ilmoittautumiskehitys ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti, emmekä voi tässä tilanteessa ottaa riskiä, että tapahtuman osallistujamäärä jää liian matalaksi.
Tämä ei kuitenkaan ole tässä. Päihdepsykiatria palaa vuonna 2027. Käytämme tämän ajan tapahtuman kehittämiseen, jotta kokonaisuus on entistä vahvempi, ajankohtaisempi ja osallistujille vielä hyödyllisempi.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Kaikki ilmoittautumiset käsitellään peruutuksina ja mahdolliset maksut palautetaan / laskut mitätöidään. Olemme yhteydessä ilmoittautuneisiin.
- Olemme yhteydessä puhujien ja näytteilleasettajien kanssa erikseen sopimuksiin ja käytännön asioihin liittyen.
Pahoittelemme perumisesta aiheutuvaa haittaa ja kiitämme ymmärryksestä. Toivottavasti tapaamme Päihdepsykiatria 2027 -seminaarissa.
Mikä on Päihdepsykiatria?
Päihdepsykiatria-seminaari on valtakunnallinen, ammattilaisille suunnattu tapahtuma, joka kokoaa yhteen päihde- ja mielenterveystyön keskeiset toimijat. Seminaari on tarjonnut ajankohtaista tietoa, käytännön näkökulmia ja mahdollisuuden verkostoitumiseen jo usean vuoden ajan.
Kevään 2025 seminaari sai osallistujilta kokonaisarvosanaksi 4,5/5. Palautteiden perusteella tapahtumaa on kehitetty määrätietoisesti – sisältöjen laadun, toteutustapojen ja osallistujakokemuksen näkökulmasta.
Päihdepsykiatria ei ole vain yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea ammattilaisten työtä ja lisätä ymmärrystä päihde- ja mielenterveyden ilmiöistä.
Katse vuoteen 2027
Päihdepsykiatria-seminaari palaa seuraavan kerran vuonna 2027. Välivuoden aikana keskitymme tapahtuman kehittämiseen palautteiden, ajankohtaisten ilmiöiden ja alan tarpeiden pohjalta.
Tavoitteenamme on rakentaa entistä vaikuttavampi kokonaisuus, joka tarjoaa syvällistä sisältöä, uusia näkökulmia ja tilaa kohtaamisille – niin paikan päällä kuin virtuaalisesti.
Lisätietoa Päihdepsykiatria 2027 -seminaarista julkaistaan myöhemmin tällä sivustolla.
Ohjelma 2026
Kaksipäiväinen seminaari täynnä ajankohtaisia aiheita ja asiantuntijapuheenvuoroja.
Torstai 9.4.2026
8.00 - 9.00Paasitorni, Aula
Ilmoittautuminen ja aamukahvia
9.00 - 9.10
Avauspuheenvuoro
9.10 - 9.55
KAKSOISDIAGNOOSIT ASUMISPALVELUISSA
Erfan Jahangiri
Koko psykiatrinen hoito on siirtynyt vahvasti laitoskeskeisyydestä kohti avohoitoa. Tämä valtaisa ja nopea muutos on tuottanut suuria määriä eri sisältöisiä asumispalveluita hajalleen ympäri Suomea. Tässä muutoksessa on kaksoisdiagnoosipotilaat jääneet huomiotta. Tässä puheenvuorossa perehdytään historiaan ja nykytilaan, päätyen käytännön vinkkeihin arkeen.
10.00 - 10.45
PSYYKKISET PUOLUSTUSMEKANISMIT NUORUUSIÄSSÄ
Jani Penttilä, Coronaria Psykiatria Oy
Nuoruusikä on psyykkisesti kuormittava elämänvaihe, jossa kehitystehtävinä on lapsuuden vanhemmista irrottautuminen, oman kehon ja seksuaalisuuden haltuunotto sekä ikätovereiden apuun turvautuminen tässä prosessissa. Monet mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa, ja päihdekokeilut ovat yleisiä. Niillä nuorilla, joille kehittyy päihdehäiriö, sen juuret ovat usein 14–15 vuoden iässä. Psyykkisten puolustusmekanismien avulla ihminen säätelee mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen tasapainoaan. Tässä puheenvuorossa kuvataan defenssimekanismien toimintaa ja nuorille tyypillisiä suojautumiskeinoja.
10.45 - 11.05
Tauko
11.05 - 11.50
KOHTI MERKITYKSELLISTÄ ARKEA – TYÖELÄMÄNPOLUT IPS-VALMENNUKSEN AVULLA
Susanna Hyövälti, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Puheenvuorossa syvennytään IPS-työhönvalmennukseen (Individual Placement and Support) – vaikuttavaan ja yksilölliseen työllistymisen malliin, jonka tavoitteena on tukea asiakasta työllistymään ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille. Puheenvuorossa avataan toimintamallin periaatteet, käytännön toteutus sekä erityisesti se, miten IPS-työhönvalmennus nivoutuu osaksi perinteistä hoitotyötä asiakkaan toipumista, osallisuutta ja arjessa selviytymistä vahvistaen. Luennon keskiössä on asiakas: tarkastelemme, millaisia kokemuksia IPS-työhönvalmennukseen osallistuneilla on prosessista, tuesta ja työelämään siirtymisestä. Asiakasnäkökulma tuo konkretiaa siihen, miten malli voi muuttaa yksilön arkea, identiteettiä ja tulevaisuuden suuntaa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella IPS-työhönvalmennus on vakiintunut osaksi mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita. Puheenvuorossa jaetaan myös alueen kokemuksia siitä, miten malli on juurtunut osaksi palvelujärjestelmää ja mitä asiakkaiden onnistumistarinoista voidaan oppia.
11.50 - 12.50Paasitorni, Ravintola
Lounas
12.50 - 13.35
NALOKSONI HOITOTYÖSSÄ
Ulriika Sundell, A-klinikka Oy
13.35 - 14.05
Kahvi
14.05 - 14.20
PÄIHDEPSYKIATRIAN SUUNNANNÄYTTÄJÄ 2026 - palkinnon luovutus
14.20 - 15.05
TYÖELÄMÄN TURVALLISUUTTA KOHTI, YHDESSÄ
Jani Kirjavainen, Savonia AMK
Uhka- ja väkivaltatilanteiden läsnäolo työssä kuormittaa työntekijöitä ja työyhteisöjä. Turvallisuuden kokemuksen järkkyminen luo ilmapiirin, joka heikentää hyvinvointia ja uhkaa ammattilaisten motivaatiota auttaa. Itsereflektiolle, tunteille ja ajatuksille on usein vaikea löytää aikaa ja tilaa. Tämän vuoksi turvallisen keskusteluympäristön luominen ja asioiden purkaminen on tärkeää. Tässä puheenvuorossa keskitymme turvallisuuden yhteisöllisiin ja yksilöllisiin puoliin – peilaten yhteiskuntaa, ilmiöitä ja sitä, miksi turvallisuuden äärelle on tärkeää pysähtyä.
15.10 - 15.55
PÄIHTEET, PSYYKKINEN OIREILU JA POLIISIN ARKI - MITÄ KENTÄLLÄ TAPAHTUU?
Jari Kyllönen, Helsingin poliisilaitos Ankkuriryhmä
Päihteiden käytön lisääntyminen ja käytettyjen aineiden entistä suurempi voimakkuus näkyvät poliisin työssä yhä selkeämmin. Kentällä kohdatut asiakkaat ovat usein aiempaa huonokuntoisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Monilla heistä on jo kaksoisdiagnoosi ja yhä useampi tarvitsisi tukea myös psyykkisiin oireisiin. Poliisi on monissa tilanteissa ensimmäinen viranomainen, joka kohtaa asiakkaan akuutissa kriisissä. Kun huoli herää, poliisin kääntyminen lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen puoleen arvioinnin ja jatkohoidon varmistamiseksi on lisääntynyt merkittävästi. Tässä puheenvuorossa tarkastellaan, miten päihteiden ja psyykkisen oireilun kasvu näkyy poliisin arjessa, millaisia yhteistyön muotoja on jo olemassa ja mitä vielä tarvitaan, jotta apu tavoittaisi asiakkaan oikea-aikaisesti ja turvallisesti.
15.55 - 16.05
Päätöspuheenvuoro
18.00 - 21.00Aleksin Piha - Muse Music & Karaoke Bar
Päihdepsykiatrian Jälki-Istunto
Perjantai 10.4.2026
8.30 - 9.00
Aamukahvia
9.00 - 9.10
Avauspuheenvuoro
9.10 - 9.55
PÄIHDEHOITOA ETULINJASTA
Alvar Külmäsu, P-H hva
Alkoholiriippuvuuden hoito vaatii onnistuakseen potilaalta paljon omaa motivaatiota sekä tahdonlujuutta. Erityisesti hoidon aloittaminen voi olla vaikeaa. Pahimmillaan potilas jää pyörimään kodin, Alkon ja päivystyksen väliseen karuselliin. Puheenvuorossani käyn läpi Päijät-Hämeen Päivystys- ja ensihoitokeskuksen alaisuudessa toimivassa selviämishoitoyksikössä käyttöön otettua ohjetta Naltrekson-lääkityksen suhteen. Lääkityksen avulla on tarkoitus vähentää alkoholin himoa ja madaltaa näin kynnystä siirtyä päivystyksellisestä hoidosta kodin kautta avopuolen päihdehoitoon.
10.00 - 10.45
KUNNIOITTAVA KOHTAAMINEN JÄTTÄÄ TUNNEJÄLJEN
Mira Jääskeläinen, Miracle Members Oy
Päihde- ja mielenterveyshäiriöiden kanssa painiva ihminen joutuu usein kriittisten ja arvioivien katseiden kohteeksi. Ammattilaisten tehtävä on osata rakentaa asiakkaan kanssa kunnioittava yhteistyösuhde, joka vahvistaa asiakkaan sitoutumista tarjottuun tukeen. Kun työ kuormittaa, aiheuttaa riittämättömyyden sekä turhautumisen tunteita, voi uupumus sekä kyynisyys vaania nurkan takana. Mira Jääskeläinen tarjoilee puheessaan ammattilaisille työkaluja kunnioittavan kohtaamisen rakentamiseen sekä oman tunnekuorman kanssa työskentelyyn niin, että työ tuntuu merkitykselliseltä ja myötätuntoinen työote toimii vahvana jaksamisen sekä laadukkaan työn tukena niin itseä kuin asiakastakin kohtaan. Mira toimii sotealalla työnohjaajana ja kouluttajana auttaen ihmissuhdealan työntekijöitä työssä jaksamisessa sekä ammatillisessa kasvussa.
10.45 - 11.05
Tauko
11.05 - 11.50
TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET
Sari Castrén, THL
Sari Castrénin luento käsittelee toiminnallisten riippuvuuksien ilmiötä. Rahapelaamisella ja digipelaamisella on WHO:n kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-11) määritellyt riippuvuushäiriön kriteerit, mutta samankaltaisia piirteitä voidaan tunnistaa myös esimerkiksi sosiaalisen median haitallisessa käytössä, nettipornossa ja nettiostamisessa. Luento tarkastelee myös riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä sekä niiden vaikutuksia arkeen ja hyvinvointiin. Lisäksi tarjolla on konkreettisia työkaluja toiminnallisten riippuvuuksien ja ongelmakäytön tunnistamiseen sekä puheeksi ottamiseen.
11.50 - 12.50
Lounas
12.50 - 13.35
DOPING JA MIELENTERVEYS
Mikko Lemettilä, A-klinikkasäätiö
Mikko Lemettilän puheenvuoro käsittelee dopingin yhteyttä mielenterveysongelmiin, erityisesti kuntodopingin eli kilpaurheilun ulkopuolisen dopingkäytön näkökulmasta. Dopingaineiden, kuten anabolisten steroidien, käytössä voi olla sekä aineriippuvuuden että toiminnallisen riippuvuuden piirteitä: esimerkiksi käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita tai lihaksikkaan kehon tavoittelusta tulla pakkomielteistä. Dopingin käytön taustalla voi olla myös sosiaalisia ulkonäköön ja kehonkuvaan liittyviä paineita ja itsetunto-ongelmia. Lisäksi ei-lääkinnällisellä, omaehtoisella testosteronin käytöllä pyritään itsehoitamaan piileviä mielenterveysongelmia. Puheenvuoron päätteeksi tarjotaan keinoja dopingin käytön kohtaamiseen ja puheeksiottoon.
13.40 - 14.15
PÄIHDE, VÄKIVALTA JA IDENTITEETTI
Mertsi Tamminen
Mertsi Tamminen puhuu siitä miten päihteet ja väkivalta voivat kietoutua nuoren identiteetin rakentumiseen Kun nuori etsii hyväksyntää ja yhteisöä jengi tai päihteet voivat tarjota vääränlaista turvaa ja statusta Tamminen haastaa ammattilaisia näkemään nuoren taakse Tarvitaan kuuntelua läsnäoloa ja aitoa yhteyttä Mertsi Tamminen on järjestötyöntekijä ja sosiaalisen median vaikuttaja jolla on omakohtainen tausta päihteiden käytöstä ja väkivaltaisesta elämästä.
14.15 -
Päätöspuheenvuoro ja yhteiset lähtökahvit
Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelma- ja aikataulumuutoksiin. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan ilmoittautuneille sähköpostitse ja tapahtuman verkkosivuilla.
Seminaarin Puhujat
JARI KYLLÖNEN
Rikosylikonstaapeli
Helsingin poliisilaitos, Ankkuriryhmä
JANI KIRJAVAINEN
TKI-asiantuntija, AVEKKI-asiantuntija
Savonia AMK
JANI PENTTILÄ
Nuorisopsykiatrian dosentti, nuorisopsykoterapeutti
Coronaria Psykiatria Oy
MEERI KEURULAINEN
Psykologian tohtori, terveyspsykologian erikoispsykologi, sosionomi AMK
PRE-SEMINAARISSA 1.12.2025 alkaen
ALVAR KÜLMÄSU
Akuuttilääketieteen erikoislääkäri
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Päijät-Hämeen Keskussairaala
MERTSI TAMMINEN
Järjestötyöntekijä, sosiaalisen median vaikuttaja
MARJA MOISANDER
Kokemusasiantuntija, vapaaehtoistyöntekijä
PRE-SEMINAARISSA 1.12.2025
MIKKO LEMETTILÄ
Asiantuntija, FM (farmaseuttiset tieteet)
A-klinikkasäätiö
SUSANNA HYÖVÄLTI
Sairaanhoitaja YAMK
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
ERFAN JAHANGIRI
Psykiatrian el, LT
Coronaria Psykiatria Oy ja Pohde
MIRA JÄÄSKELÄINEN
Työnohjaaja STOry, työyhteisöjen kehittäjä, Systemic Team Coach©, Mind Coach®, ToToKo®
Miracle Members Oy / SOSPED
ULRIIKA SUNDELL
Lääketieteellinen johtaja
A-klinikka Oy
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä koskien Päihdepsykiatria 2026 -seminaariin liittyviä kysymyksiä tai tiedusteluja. Voit myös halutessasi ilmottautua olemalla meihin yhteydessä.
Yhteyshenkilö
Ari Kärkkäinen
Tapahtumapäällikkö
Aurora Events Oy
044 2396 821
ari.karkkainen@auroraevents.fi
Tapahtumapaikka
Paasitorni
Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki
Lisätiedot
Jos tarvitset tarjouksen osallistumismaksuista tai lisätietoja ohjelmasta, ota yhteyttä yllä olevaan yhteyshenkilöön. Tarjoamme myös ryhmäetuja.
Hintoihin lisätään ALV 25,5%. Opiskelijoille erikoishinnat.
Tärkeää tietoa
1 kk ennen tilaisuutta perutuista ilmoittautumisista emme peri maksua, tämän jälkeen perutuista ilmoittautumisista perimme koko osallistumismaksun, ellei ole esittää sairauslomatodistusta. Esteen sattuessa voi osallistumisen siirtää kuluitta kollegalle. Peruutukset ja osallistumisen siirto kollegalle on tehtävä kirjallisesti sähköpostilla.
Koulutuksen järjestäjillä on oikeus ohjelmamuutoksiin sekä koulutuksen peruuttamiseen ilman korvausvelvollisuutta ilmoittamalla siitä asiakkaalle sähköpostilla viimeistään seitsemän (7) arkipäivää ennen tilaisuuden ajankohtaa.
Viranomaisten antamista ohjeista riippuen koulutuspäivä voidaan joutua toteuttamaan kokonaan verkkovälitteisesti. Muutoksesta ilmoitetaan henkilökohtaisesti kaikille osallistujille.
Seminaarin järjestäjä ei ole velvollinen korvaamaan osallistujille osallistumismaksua, mikäli todetaan sellainen seminaarin järjestämisen estävä epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota seminaarin järjestäjän ei ole ollut syytä ottaa huomioon ja joka on seminaarin järjestäjästä riippumaton, eikä sen estävää vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla sota, kapina, sisäinen levottomuus, viranomaisen suorittama pakko-otto tai takavarikko julkiseen tarpeeseen, tuonti- tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytys, lakko tai muu työselkkaus tai tulipalo tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen seminaarin järjestäjästä riippumaton syy.