Torstai 9.4.2026

8.00-9.00       Ilmoittautuminen ja aamupalaa

9.00-9.10        Avauspuheenvuoro

9.10-9.55         PSYYKKISET PUOLUTUSMEKANISMIT NUORUUSIÄSSÄ. Jani Penttilä Coronaria Psykiatria Oy

10.00-10.45     TOINEN puheenvuoro

10.45-11.05      Tauko

11.05-11.50       KOLMAS puheenvuoro

11.50-12.50       Lounastauko

12.50-13.35      NELJÄS puheenvuoro

13.35-14.05      Kahvitauko

14.05-14.20     PÄIHDEPSYKIATRIAN SUUNNANNÄYTTÄJÄ 2026- palkinnon luovutus

14.20-15.05     TYÖELÄMÄN TURVALLISUUTTA KOHTI, YHDESSÄ. Jani Kirjavainen, Savonia AMK

15.10-15.55      PÄIHTEET, PSYYKKINEN OIREILU JA POLIISIN ARKI - MITÄ KENTÄLLÄ TAPAHTUU? Jari Kyllönen, Helsingin poliisilaitos Ankkuriryhmä

15.55-16.05      Päätöspuheenvuoro: Sanat, jotka jäivät mieleen

18.00-21.00     Päihdepsykiatrian Jälki-Istunto, Aleksin Piha - Muse Music & Karaoke Bar

Perjantai 10.4.2026

8.30-9.00        Aamupalaa

9.00-9.10        Avauspuheenvuoro

9.10-9.55         ENSIMMÄINEN puheenvuoro

10.00-10.45    TOINEN puheenvuoro

10.45-11.05      Tauko

11.05-11.50      TOIMINNALLISET RIIPPUVUUDET. Sari Castrén, THL

11.50-12.50      Lounastauko

12.50-13.35     NELJÄS puheenvuoro

13.40-14.15     KOKEMUSASIANTUNTIJA

14.15-14.25       Päätöspuheenvuoro: Mitä viemme mukanamme?

14.25-              Yhteiset lähtökahvit

SARI CASTRÉN
FT, psykologi. THL

Sari Castrénin luento käsittelee toiminnallisten riippuvuuksien ilmiötä. Rahapelaamisella ja digipelaamisella on WHO:n kansainvälisessä tautiluokituksessa (ICD-11) määritellyt riippuvuushäiriön kriteerit, mutta samankaltaisia piirteitä voidaan tunnistaa myös esimerkiksi sosiaalisen median haitallisessa käytössä, nettipornossa ja nettiostamisessa. Luento tarkastelee myös riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä sekä niiden vaikutuksia arkeen ja hyvinvointiin. Lisäksi tarjolla on konkreettisia työkaluja toiminnallisten riippuvuuksien ja ongelmakäytön tunnistamiseen sekä puheeksi ottamiseen.

JARI KYLLÖNEN
Rikosylikonstaapeli. Helsingin poliisilaitos, Ankkuriryhmä

Päihteiden käytön lisääntyminen ja käytettyjen aineiden entistä suurempi voimakkuus näkyvät poliisin työssä yhä selkeämmin. Kentällä kohdatut asiakkaat ovat usein aiempaa huonokuntoisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Monilla heistä on jo kaksoisdiagnoosi ja yhä useampi tarvitsisi tukea myös psyykkisiin oireisiin.

Poliisi on monissa tilanteissa ensimmäinen viranomainen, joka kohtaa asiakkaan akuutissa kriisissä. Kun huoli herää, poliisin kääntyminen lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen puoleen arvioinnin ja jatkohoidon varmistamiseksi on lisääntynyt merkittävästi.

Tässä puheenvuorossa tarkastellaan, miten päihteiden ja psyykkisen oireilun kasvu näkyy poliisin arjessa, millaisia yhteistyön muotoja on jo olemassa ja mitä vielä tarvitaan, jotta apu tavoittaisi asiakkaan oikea-aikaisesti ja turvallisesti.

JANI KIRJAVAINEN TKI-asiantuntija, AVEKKI-asiantuntija, Savonia AMK

Uhka- ja väkivaltatilanteiden läsnäolo työssä kuormittaa työntekijöitä ja työyhteisöjä. Turvallisuuden kokemuksen järkkyminen luo ympärilleen ilmapiirin, joka syö ihmisten hyvinvointia ja uhkaa ammattilaisten motivaatiota auttaa. Itsereflektiolle, tunteille ja ajatuksille on vaikeaa löytää aikaa ja tilaa. Tämän vuoksi turvallisen keskusteluympäristön luominen ja asioiden purkaminen on tärkeää.

Tässä puheenvuorossa keskitymme turvallisuuden yhteisöllisiin ja yksilöllisiin puoliin. Peilaamme yhteiskuntaa, ilmiöitä ja sitä miksi turvallisuuden äärelle pitää ja on hyvä pysähtyä.

JANI PENTTILÄ Nuorisopsykiatrian dosentti, nuorisopsykoterapeutti, Coronaria Psykiatria Oy

Nuoruusikä on psyykkisesti kuormittava elämänvaihe. Silloin kehitystehtävinä on lapsuuden vanhemmista irrottautuminen, oman kehon ja seksuaalisuuden haltuunotto sekä ikätovereiden apuun turvautuminen tässä prosessissa.Monet mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Päihdekokeilut ovat yleisiä. Niillä nuorilla, joille kehittyy päihdehäiriö, sen alkujuuret ovat usein n. 14-15 vuoden iässä.Psyykkisten puolustusmekanismien (defenssien) avulla ihminen säätelee omaa mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan. Tässä puheenvuorossa kuvataan defenssimekanismien toimintaa ja nuorille tyypillisiä suojautumiskeinoja.

MEERI KEURULAINEN Psykologian tohtori, terveyspsykologian erikoispsykologi, sosionomi AMK

PRE-SEMINAARISSA 1.12.2025 alkaen

Kroonisen väsymysoireyhtymän ydinoireena on heikentynyt rasituksen sieto, sen jälkeinen huonovointisuus ja uupumus, joka ei selity millään muulla somaattisella tai psykiatrisella sairaudella. Pienikin rasitus voi pahentaa oireita, mutta lepokaan ei auta. Sairauden tarkka alkuperä on tuntematon, mutta erilaisia mekanismeja jo tunnetaan ja voidaan hoitaa.

Krooninen väsymysoireyhtymä on kiistanalainen sairaus niin lääketieteen kuin palvelujärjestelmän ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lisäksi sairastuminen vaikuttaa merkittävästi yksilön toimijuuden kokemukseen, eli kokemukseen siitä miten voi olla aktiivinen ja vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa.

Miten kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien toimijuutta voidaan tukea? Meeri Keurulainen selvitti väitöstyössään krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneiden kokemuksia sairastumisesta ja toimijuuden rakentumisesta.

Väitös nosti esiin sairastuneiden kokemustietoa, jonka mukaan toimijuuden esteenä on sekä yksilöllisiä, että rakenteellisia tekijöitä. Toimijuuden vahvistaminen edellyttäisikin rakenteellisia muutoksia, joita tarvittaisiin sairastuneiden henkilöiden aktiivisen toimijuuden tukemiseen. Myös sairastuneiden arvostavalla kohtaamisella ja stigmaa vähentävällä keskustelulla voidaan tukea sairastuneiden toimijuutta.

.

.

.

.

.

.

.